Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2013

Uskonnonvapaus koskee myös uskonnottomia

Yhdenvertaisuus sekä uskonnon ja omantunnon vapaus ihmis- ja perusoikeuksina koskevat myös uskonnottomia

Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan (PL 6 §) ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintäkieltoon liittyy ns. positiivisen erityiskohtelun mahdollisuus, mutta hyväksyttävänä perusteena muita parempaan asemaan asettamiselle ei ihmisoikeusjuridiikassa pidetä esimerkiksi hegemonista enemmistöasemaa, vaan päinvastoin esimerkiksi heikommassa asemassa olevan vähemmistön tosiasiallisten ihmisoikeuksien kehittämistoimien tarvetta.

Uskonnottomat ovat olleet Suomessa toistaiseksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen historiallisesti, jo ennen nykyisiä ihmis- ja perusoikeuksia muodostuneessa institutionaalisessa toimintakulttuurissa selvästi heikommassa asemassa olevana katsomuksellisena vähemmistönä. Heidän ihmisoikeuksiensa kehityksen ja nykytilan tarkasteluun on siten syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Uskonnon ja omantunnon vapaus (PL 11 §) puolestaan koskee myös uskonnottomia ihmisiä ja sisältää ns. negatiivisen ulottuvuuden, oikeuden olla kuulumatta uskonnolliseen ja yhdyskuntaan sekä oikeuden olla osallistumatta omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen uskonnottomien oikeuksia tähdentävän päätöksen mukaan uskonnottomiksi katsotaan ”ateistit, agnostikot, skeptikot sekä uskontojen suhteen välinpitämättömät”.

Uskonnottomuuteen ei tarvita mitään erityistä, kiinteää vakaumusta, sillä kysymys voi olla enemmän identiteetistä tai vain uskonnollisen uskon puutteesta kuin mistään ideologisesta vakaumuksesta. Uskonnon harjoittamiseen osallistumattomuus ei edellytä mitään erityisiä ”omantunnon syitä”, joita esimerkiksi pitäisi tuoda esiin ja jopa perustella osallistumattomuuttaan. Vääränlaisella omantunnon ”syiden” korostamisella koulun tiedotustoiminnassa saatetaan käytännössä tosiasiallisesti rajoittaa vapautta olla osallistumatta uskonnon harjoitukseen ja jopa painostaa osallistumiseen, jos luodaan mielikuva että osallistumattomilla on joitain erityisiä, muista poikkeavia omantunnon kysymyksiä tunnollaan.

Kansalaisaloitteen teksti on valmis

Olemme valmistelleet kansalaisaloitteemme tekstiä jo pari kuukautta. Nyt se on mielestämme valmis.

Aloitteen alku on tarkoituksellisesti yksinkertainen ja tarkoitettu helposti lähestyttäväksi. Perustelut on kirjoitettu hieman tarkemmin.

Jotta aloitteen lukisi (ja sitä kannattaisi) mahdollisimman moni, jätimme aika paljon asioita mainitsematta aloitteessa. Näitä poisjätettyjä asioita ja argumentteja tulemme julkaisemaan tässä blogissa.

Oleellista on huomata, että aloite on ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä, eli sen sanamuotoa ei ole tarkoitettu lakitekstiksi. Sen sijaan aloitteen on tarkoitus herättää yhteiskunnallista keskustelua valtion ja uskonnon suhteesta, sekä toivottavasti motivoida eduskuntaa korjaamaan Suomen lain ongelmakohtia niiltä kohdin, joissa laki suosii rekisteröityjen uskontokuntien jäseniä. Lopullinen päämäärämme on tietysti yhdenvertainen Suomi.