Kaikki kirjoittajan Kari artikkelit

Rosa Meriläisen viesti kirkkoon kuuluville: Yhdenvertaisuuden toteutuminen tarvitsee enemmistön tuen

Kaikkia ihmisiä tulisi kohdella Suomessa yhdenvertaisesti ja syrjimättä heidän uskonnollisesta tai uskonnottomasta vakaumuksestaan riippumatta. Valtion tulee olla puolueeton suhteessa uskontoihin, ja uskonto tai vakaumus on saatava pitää yksityisasiana. Nyky-Suomessa varsinkin evankelis-luterilaisella kirkolla on lukuisia valtionkirkollisia etuoikeuksia suhteessa muihin uskontoihin ja uskonnottomiin katsomuksiin.

Kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, eli sen katsotaan olevan osa julkista valtaa. Kirkon etuoikeudet loukkaavat uskonnottomien ja toisuskoisten ihmisoikeuksia. Kirkolta on poistettava valtionkirkollinen ja julkisoikeudellinen erityisasema, jotta kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti vakaumuksesta riippumatta. Tämän toteuttaminen edellyttää monien lakien muuttamista, myös perustuslain.

Rahankeräys Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloitteen televisiomainoksille

Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloitteen työryhmä on tuottanut kaksi televisiomainosta. Mainokset on tarkoitus näyttää jollain valtakunnallisella televisiokanavalla. Jotta mainokset voidaan lähettää televisiossa, on käynnistetty rahankeräys.

Kaste-televisiomainoksessa kritisoidaan tapaa, jossa lapsi liitetään uskonnollisen yhteisön jäseneksi niin nuorena, että lapsi ei pysty kertomaan asiasta omaa mielipidettään. Parempi olisi, jos vanhemmat antaisivat uskonnon tai vakaumuksen valinnan lapselle itselleen. Valinta on varmasti enemmän yksilön itsensä näköinen, kun valinta tehdään täydessä ymmärryksessä aikuisena.

Kouluun ilmoittautuminen -mainoksessa tuodaan esille katsomusten välinen epäyhdenvertaisuus. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenenä oleva lapsi ei voi valita katsomusainettaan, vaan hänen on pakko opiskella evankelis-luterilaista uskontoa. Uskontokuntiin kuulumaton lapsi voi valita elämänkatsomustiedon ja EVL-uskonnonopetuksen välillä. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenenä oleva lapsi voi opiskella elämänkatsomustietoa vain, mikäli huoltajat erottavat lapsen kirkosta.

Suomessa olisi korkea aika kiinnittää huomiota lasten katsomuksellisiin oikeuksiin. Vaikka vanhemmilla on oikeus päättää lastensa katsomuksesta, olisi kuitenkin toivottavaa, että vanhemmat eivät sitoisi lapsiaan mihinkään uskontoon. Lapsi ehtii pohtia monta kertaa aikuiseksi tultuaan, miten maailma on rakentunut ja mikä on totta ja mikä ei.

Kaikkia uskontoja ja uskonnottomia vakaumuksia tulisi kohdella Suomessa yhdenvertaisesti . Valtion tulee olla puolueeton suhteessa uskontoihin. Uskonto tai vakaumus on saatava pitää yksityisasiana. Nyky-Suomessa varsinkin evankelis-luterilaisella kirkolla on lukuisia valtionkirkollisia etuoikeuksia suhteessa muihin uskontoihin ja uskonnottomiin katsomuksiin.

Kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, eli sen katsotaan olevan osa julkista valtaa. Kirkon etuoikeudet loukkaavat uskonnottomien ja toisuskoisten ihmisoikeuksia. Kirkolta on poistettava valtionkirkollinen ja julkisoikeudellinen erityisasema, jotta kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti vakaumuksesta riippumatta. Tämän toteuttaminen edellyttää monien lakien muuttamista, myös perustuslain.

Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloite 1788 allekirjoitusta ensimmäisenä päivänä

Yhdenvertainen Suomi – kansalaisaloite uskonnollisen ja vakaumuksellisen yhdenvertaisuuden puolesta on kerännyt ensimmäisen vuorokauden aikana 1788 allekirjoittajaa.

– Olemme erittäin tyytyväisiä ensimmäisen päivän tulokseen. Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloite on saanut erittäin hyvää palautetta sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla. Tälle kansalaisaloitteelle on selvä poliittinen tilaus, toteaa kansalaisaloitteen edustaja Petri Karisma.

Kaikkia uskontoja ja uskonnottomia vakaumuksia tulisi kohdella Suomessa yhdenvertaisesti . Valtion tulee olla puolueeton suhteessa uskontoihin. Uskonto tai vakaumus on saatava pitää yksityisasiana. Nyky-Suomessa varsinkin evankelis-luterilaisella kirkolla on lukuisia valtionkirkollisia etuoikeuksia suhteessa muihin uskontoihin ja uskonnottomiin katsomuksiin.

Kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, eli sen katsotaan olevan osa julkista valtaa. Kirkon etuoikeudet loukkaavat uskonnottomien ja toisuskoisten ihmisoikeuksia. Kirkolta on poistettava valtionkirkollinen ja julkisoikeudellinen erityisasema, jotta kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti vakaumuksesta riippumatta. Tämän toteuttaminen edellyttää monien lakien muuttamista, myös perustuslain.

Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloitteen nimien keruu alkaa

Yhdenvertainen Suomi – kansalaisaloite uskonnollisen ja vakaumuksellisen yhdenvertaisuuden puolesta on avattu kannatusilmoitusten keruuta varten.

Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloitteeseen on tarkoitus kerätä yli 50 000 allekirjoitusta, jotta kansalaisaloite pääsisi eduskunnan käsittelyyn. Allekirjoitusten lisäksi Yhdenvertainensuomi.fi -työryhmän tarkoituksena on nostaa keskusteluun uskonnon ja omantunnon vapauteen ja vakaumusten yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä, kuten oikeus uskonnon ja vakaumuksen yksityisyyteen, julkisen vallan toimintaansa liittämä uskonnonharjoitus, pakollinen uskonnonopetus kouluissa sekä valtiokirkkojen rahoitukselliset etuoikeudet.

Kaikkia uskontoja ja uskonnottomia vakaumuksia tulisi kohdella yhdenvertaisesti Suomessa. Valtion tulee olla puolueeton suhteessa uskontoihin. Uskonto on saatava pitää yksityisasiana. Nyky-Suomessa varsinkin evankelis-luterilaisella kirkolla on lukuisia valtionkirkollisia etuoikeuksia suhteessa muihin uskontoihin ja uskonnottomiin katsomuksiin.

Kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, eli sen katsotaan olevan osa julkista valtaa. Kirkon etuoikeudet loukkaavat uskonnottomien ja toisuskoisten ihmisoikeuksia. Kirkolta on poistettava valtionkirkollinen ja julkisoikeudellinen erityisasema, jotta kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti vakaumuksesta riippumatta. Tämän toteuttaminen edellyttää monien lakien muuttamista, myös perustuslain.

Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloitteen nimien keruu käynnistyy

Kaikkia uskontoja ja uskonnottomia vakaumuksia tulisi kohdella yhdenvertaisesti Suomessa. Valtion tulee olla puolueeton suhteessa uskontoihin. Uskonto on saatava pitää yksityisasiana. Tämä on Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloitteen uskonnollisen ja vakaumuksellisen yhdenvertaisuuden puolesta perussanoma. Kansalaisaloitteen kotisivu on http://yhdenvertainensuomi.fi/

Nyky-Suomessa varsinkin evankelis-luterilaisella kirkolla on lukuisia valtionkirkollisia etuoikeuksia suhteessa muihin uskontoihin ja uskonnottomiin katsomuksiin. Kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, eli sen katsotaan olevan osa julkista valtaa. Kirkon jäsenmaksu kerätään kirkollisverona valtion toimesta, kouluissa on pakollista uskonnon opetusta ja uskonnollisilla yhdyskunnilla on vihkimisoikeus, mutta uskonnottomilla yhdistyksillä ei.

Kirkon etuoikeudet loukkaavat uskonnottomien ja toisuskoisten ihmisoikeuksia. Kirkolta on poistettava valtionkirkollinen ja julkisoikeudellinen erityisasema, jotta kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti vakaumuksesta riippumatta. Tämän toteuttaminen edellyttää monien lakien muuttamista, myös perustuslain.

– Kansalaisaloite on hyvä väline tuoda eduskuntaan kysymyksiä, jotka muuten olisivat poliitikoille liian arkaluontoisia. Poliitikot saattavat pelätä menettävänsä äänestäjiä, jos ottavat niinkin perinteisen kysymyksen, kuin valtionkirkon aseman asiakseen. Tällöin on luontevaa, että kansalaiset nostavat vaikeita kysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun, kun poliitikoilta loppuu rohkeus.

Aloitteen takana on joukko yksityishenkilöitä, joiden mielestä Suomen lainsäädäntö tarvitsee päivitystä, jotta yhdenvertaisuus oikeasti toteutuisi Suomessa. Osa näistä yksityishenkilöistä on toiminut aktiivisesti myös eroakirkosta.fi-palvelun takana. Eroakirkosta.fi -palvelun kautta saatu osaaminen ja kokemus auttavat kansalaisaloitteen markkinoinnissa ja nimienkeruussa.

Uskonnonvapaus koskee myös uskonnottomia

Yhdenvertaisuus sekä uskonnon ja omantunnon vapaus ihmis- ja perusoikeuksina koskevat myös uskonnottomia

Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan (PL 6 §) ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintäkieltoon liittyy ns. positiivisen erityiskohtelun mahdollisuus, mutta hyväksyttävänä perusteena muita parempaan asemaan asettamiselle ei ihmisoikeusjuridiikassa pidetä esimerkiksi hegemonista enemmistöasemaa, vaan päinvastoin esimerkiksi heikommassa asemassa olevan vähemmistön tosiasiallisten ihmisoikeuksien kehittämistoimien tarvetta.

Uskonnottomat ovat olleet Suomessa toistaiseksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen historiallisesti, jo ennen nykyisiä ihmis- ja perusoikeuksia muodostuneessa institutionaalisessa toimintakulttuurissa selvästi heikommassa asemassa olevana katsomuksellisena vähemmistönä. Heidän ihmisoikeuksiensa kehityksen ja nykytilan tarkasteluun on siten syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Uskonnon ja omantunnon vapaus (PL 11 §) puolestaan koskee myös uskonnottomia ihmisiä ja sisältää ns. negatiivisen ulottuvuuden, oikeuden olla kuulumatta uskonnolliseen ja yhdyskuntaan sekä oikeuden olla osallistumatta omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen uskonnottomien oikeuksia tähdentävän päätöksen mukaan uskonnottomiksi katsotaan ”ateistit, agnostikot, skeptikot sekä uskontojen suhteen välinpitämättömät”.

Uskonnottomuuteen ei tarvita mitään erityistä, kiinteää vakaumusta, sillä kysymys voi olla enemmän identiteetistä tai vain uskonnollisen uskon puutteesta kuin mistään ideologisesta vakaumuksesta. Uskonnon harjoittamiseen osallistumattomuus ei edellytä mitään erityisiä ”omantunnon syitä”, joita esimerkiksi pitäisi tuoda esiin ja jopa perustella osallistumattomuuttaan. Vääränlaisella omantunnon ”syiden” korostamisella koulun tiedotustoiminnassa saatetaan käytännössä tosiasiallisesti rajoittaa vapautta olla osallistumatta uskonnon harjoitukseen ja jopa painostaa osallistumiseen, jos luodaan mielikuva että osallistumattomilla on joitain erityisiä, muista poikkeavia omantunnon kysymyksiä tunnollaan.

Kansalaisaloitteen teksti on valmis

Olemme valmistelleet kansalaisaloitteemme tekstiä jo pari kuukautta. Nyt se on mielestämme valmis.

Aloitteen alku on tarkoituksellisesti yksinkertainen ja tarkoitettu helposti lähestyttäväksi. Perustelut on kirjoitettu hieman tarkemmin.

Jotta aloitteen lukisi (ja sitä kannattaisi) mahdollisimman moni, jätimme aika paljon asioita mainitsematta aloitteessa. Näitä poisjätettyjä asioita ja argumentteja tulemme julkaisemaan tässä blogissa.

Oleellista on huomata, että aloite on ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä, eli sen sanamuotoa ei ole tarkoitettu lakitekstiksi. Sen sijaan aloitteen on tarkoitus herättää yhteiskunnallista keskustelua valtion ja uskonnon suhteesta, sekä toivottavasti motivoida eduskuntaa korjaamaan Suomen lain ongelmakohtia niiltä kohdin, joissa laki suosii rekisteröityjen uskontokuntien jäseniä. Lopullinen päämäärämme on tietysti yhdenvertainen Suomi.

Käsitteet

Mitä tarkoittaa…

Yhdenvertaisuus?

Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, tehdä töitä ja saada erilaisia palveluja.

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintätutkimusten mukaan kuitenkin yli puoli miljoona suomalaista kokee vuosittain tulleensa syrjityksi (Euroopan komissio 2008).

Lähde: http://www.yhdenvertaisuus.fi/ – korostus meidän.

Katsomus?

 Katsomus on yleiskielessä vakiintunut asenne, pysyväksi lujittunut käsitys elämästä ja perusasioista

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Katsomus

Valtio ja yhteiskunta?

 Sanalla valtio viitataan sekä poliittiseen ja alueellisen kokonaisuuteen että hallinnolliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen  järjestelmään

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtio

 

Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja heidän yhteisöistään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella; myös erilaiset instituutiot,poliittiset käytännöt tai valtarakenteet, infrastruktuuri ja kulttuuri ovat osa yhteiskuntaa.

Käsitteet valtio, kansakunta ja yhteiskunta sekoitetaan usein. Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista, josta valtio on vain osa.

Lähde http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteiskunta